Mun on pitänyt keskustella Jonin kanssa tässä parin päivän aikana vaikka kuinka monesti, mutta tilaisuus menee aina sivu suun kun Joni päättää lähteä jonnekkin tai pyytää kavereitaan meille kylään. Mä en oikeasti tiedä, että milloin mä saan tilasuuden oikeasti puhua sen kanssa meidän suhteesta ilman, että se juoksee karkuun. Mä en jaksa kohta enää edes yrittää.
Oltiin eilen kaveriporukan kanssa juhlimassa. Siinä matkassa oli sitten myös Janne. Me juteltiin Jannen kanssa ihan kuin normaalit kaverit, eikä mulla ees tehnyt mieli hyökätä sen kimppuun. Me oikeastaan vedettiin se rooli aika hyvin ja ilman, että kukaan osasi epäillä yhtään mitään. Kyllä me toistemme katseita yritettiin vältellä, koska muuten siitä olisi tullut kunnon kissa ja hiiri leikki. Me saatetaan nähdä tänään sen luona tai ulkona, päättää lopullisesti sitten kun ilma paranee.
Joni on taas jossain lietsussa, joten mä olen taas varmaan koko päivän yksin kotona. En kuitenkaan uskalla pyytää Jannea tänne käymään, koska Jonista ei tiedä, että milloin se palaa kotiin.
Mä puhuin mun hyvän kaverin kanssa eilen aika kauan tästä mun ja Jonin tilanteesta. Mun kaveri ei siis tiedä mun pettämisestä, vaan me juteltiin vaan Jonin käyttäytymisestä mua ja muita kohtaan. Se sai mut taas ajattelemaan ihan kauheasti asioita ja yö menin taas miettiessä.
Mun entinen poikaystävä on yrittänyt soitella mulle muutaman päivän aikana monesti. Ikinä en mä en ole vastannut, enkä varmaan haluakkaan vastata. Kyseessä on siis jätkä joka toistuvasti satutti ja petti mua ja sen takia mä en halua olla sen kanssa oikeastaan missään tekemisissä.
Tästä illasta tulee onneksi ihan mukava. Ensin Jannen luokse ja sitten kavereitten kanssa oleskelua. Mua ei oikeastaan edes kiinnosta, että milloin Joni on tulossa kotiin. Saanpahan vähän ensin miettiä ihan yksin ja sen jälkeen pääsen rentoutumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti